No niin, eilen olin sitten YTHS:llä varmistelemassa, että perjantain kohtuu hailakka viiva on juuri sitä mitä sen pitikin olla. Ja näinhän se oli :) Ensimmäiset sanat heti terveydenhoitajan huoneen sulkeutumisen jälkeen olivat: "Onneksi olkoon! Vaikka sähän kyllä taisit tietääkin jo..." Niinpä, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen että tuli vahvistus. Rakas Isäsi oli aika ihmetyksissään, mutta jo varsin paljon rauhallisemmin kuin aikaisemmin (vaikkei se sitä hermoiluaan ulospäin haluaisi näyttääkään...). Äiti kulta käskettiin ensin sohvalle ja sitten sänkyyn köllöttämään, jotta paita voitiin nostaa ylös ja keskittyä ihmettelemään sitä pientä ihmettä, joka siellä jossain kasvaa ja kehittyy. Ja kyllä sitä taputeltavaa/juteltavaa/kuunneltavaa joksikin aikaa riittikin ;)

Tänään paha olo on vallinnut, joten luentokin jäi väliin (voi ärripurri). Mutta muuten Äiti Kultasi on kaupungilla ostellut kaikenlaista, en tosin vielä itse päätähdelle, vaan pikemminkin itselleni. Aika itsekäs taidan siis vielä olla... Mutta kassiin kertyi siis (toivottavasti) mahan peittäviä toppeja viisi kappaletta ja aika huonosti istuvat isohkot ulkoiluhousut, yhteensä noin 42 euroa. Täytyy ehkä säästellä taas vähän, jotta saadaan ruokaakin :D Rakas Isäsi on jäänyt kampukselle lukemaan, joten Äiti Kulta notkuu täällä virtuallitodellisuudessa etsimässä tietoa ja viihdyttämässä itseään kunnes on aika ruveta laittamaan ruokaa.

PS. Yöllä aiheuttamasi närästys tuotti hetkellistä pelkoa, kun oikein heräsin vatsan väänteisiin. Muuten olisikin oikein onnellista ja mukavaa, jos tuo syöminen alkaisi onnistua niin ettei vatsa ottaisi itseensä. Mutta sitä voikin joutua odottelemaan peräti seuraavat kuukaudet. Huokaus. Nyt hieman maustamatonta jogurttia, paahtoleivän viipale sekä vihreää teetä. Naminami.